top of page
Viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa - ei sitoa hiiltä

Talous tasapainoon ja lisää yrittäjyyttä!

Suomesta maailman perheystävällisin maa

Viljelijän tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa - ei sitoa hiiltä

Maatalouden tila on kestämätön. Ukrainan sota, energiakriisi sekä pidemmän aikaa jatkunut maatalouden ahdinko asettavat viljelijät muutoksen keskiöön.

 

Ruoantuotanto Suomessa nojaa tilojen sukupolvenvaihdosten onnistumiseen ja jatkuvuuteen. Maatalouden yllä leijuu jatkuvasti epävarmuutta ja uhkapilviä. 

 

Agrologiopiskelijana kannan huolta maatalouden markkinanäkymistä, joiden vaikutukset näkyvät koko Suomen taloudessa. Maatalous- ja elintarvikeala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä. 

 

Mikäli Suomessa tilat vähenevät, tarkoittaa se siis myös työpaikkojen menetystä myös muilla sektoreilla. Kun tila lopettaa toimintansa, sen uudelleen aloittaminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Tilojen jatkajat ovat avainasemassa tuotannon jatkuvuuden suhteen.

 

Maatalous usein leimataan ilmaston kannalta pahantekijäksi, mutta totuus on, että maataloudessa on ratkaisun siemen. Maatalous on ainoa ala, joka myös sitoo hiiltä pelkkien päästöjen muodostamisen sijaan. Maanviljelijän tärkein tehtävä on kuitenkin tuottaa ruokaa – ei sitoa hiiltä. Maailman terveellisintä ja turvallisinta ruokaa on jatkossakin pystyttävä tuottamaan suomalaisille niin, että olemme omavaraisia, vaikka kriisitilanne uhkaisi. 

 

Hiilensidontaa on tehtävä ja keksittävä ratkaisuja, joilla sidontaa tehostetaan. Kuitenkaan tuottavuus ei saa kärsiä merkittävästi hiilensidonnan kustannuksella. 

_R7A0058.jpg
IMG_2219.jpg
Suomesta maailman perheystävällisin maa

Perhe on monelle se tärkein asia, oli se minkä muotoinen ja kokoinen tahansa. Perhe on paikka jossa saat kasvaa ja kehittyä sekä mihin olet aina tervetullut omana itsenäsi. Moni perheen perustamisesta haaveileva kohtaa kuitenkin vaikeuksia, jotka liittyvät esimerkiksi kumppanin löytämiseen, lapsilukutoiveen täyttämiseen tai perheen ja uran yhdistämiseen.

 

Suomessa väestön huoltosuhde heikkenee jatkuvasti ja lapsia on viime vuosikymmenen aikana syntynyt yhä vähemmän kiihtyvällä tahdilla. Pitkällä aikavälillä Suomi tarvitsee lisää lapsia ylläpitääkseen nykyiset hyvinvointivaltiomme palvelut myös tulevaisuudessa. Laskevaan syntyvyyteen on vaikutettava niin politiikan kuin työelämän kautta. Ura ja perhe ovat yhdistettävissä, eivätkä saisi olla ristiriidassa keskenään. 

 

Tahaton lapsettomuus ei saa olla perheellistymisen este. Yhteiskunnan pitää tarjota selkeä, edullinen ja matalan kynnyksen polku kohti perheellistymistä esimerkiksi lapsettomuushoitojen kautta. Yksikään lapsi ei saisi jäädä syntymättä vain siksi, että raskaustesti ei toiveista huolimatta näytä plussaa. Myöskään perheen varallisuuden ei tulisi muodostua esteeksi.  

 

Perheiden ja perheellistymisen tukeminen on minulle tärkeä arvo, mutta siinä on kysymys myös Suomen tulevaisuudesta.

Talous tasapainoon ja lisää yrittäjyyttä

Suomen hyvinvointi perustuu työhön ja yrittäjyyteen. Suomi tarvitsee yhä enemmän yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja kehittävät uusia innovaatioita. Kasvu ja tulevaisuuden hyvinvointi syntyvät yrityksissä.

 

Yrittäjyyteen pitää kannustaa, eikä sitä saa rajoittaa korkealla verotuksella ja jäykällä sääntelyllä. Yhteiskunnan turvaverkkojen pitää olla myös kunnossa, että ihminen uskaltaa ottaa myös riskejä luottaen siihen, että perustoimeentulo on turvattuna myös siinä tilanteessa, että suunnitelmat eivät täysin toteudukaan. 

Velkaantuminen pitää nyt pysäyttää. Velan ottaminen on vain nykyisen kulutuksen maksattamista tulevilla sukupolvilla. Velka pitää aina maksaa myös takaisin, ja korkojen kera. Nollakorkojen aika on nyt ohi, ja pelkät velkojen koronhoitomenot räjähtivät tälle vuodelle 2,4 miljardiin euroon. 

Suunta ei käänny kerralla, mutta velkaantuminen pitää nyt ottaa tosissaan ja tehdä selvät suunnitelmat siihen, että valtion talous on tasapainossa mahdollisimman pian ja pääsemme lyhentämään jo liian suureksi kasvanutta velkataakkaa. Tämä tarkoittaa varmasti myös kipeitä ja vaikeita päätöksiä, mutta vastuullisen päättäjän on kannettava vastuunsa. 

Keskeisin luku valtiontaloudessa on työllisyysaste. Mitä suurempi osa työikäisistä ja työkykyisistä kansalaisissa on töissä ja maksaa veroja, sitä pienempi osa myös tarvitsee sosiaaliturvaa. Jos työllisyysaste paranee, sitä vähemmän on tehtävä menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Niitäkin valitettavasti varmasti tarvitaan.

IMG_2017.jpg
bottom of page