top of page
Writer's pictureHenna Takatalo

Aloiteoikeus nuorille ei ole muodollisuus, vaan se on mahdollisuus.


Aloitteeni Liedon nuorisovaltuuston aloiteoikeudesta ei mennyt läpi kunnanvaltuustossa.


Olen pettynyt mutta työ nuorten oikeuksien puolesta jatkuu.


Puheeni valtuustossa:


”Hyvät valtuutetut,


Kuntalain pykälässä 26 sanotaan näin ”Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä.”


Mielestäni pykälän sisältö puoltaa täysin tekemääni aloitetta.


Kunnanhallituksen päätösehdotuksessa myös mainitaan, että ”Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä, eikä jäsenten kelpoisuudesta säädetä laissa” ja että ”Toimielinten jäsenten ei tarvitse olla kunnan asukkaita” Ensimmäinen lause jo mielestäni vähättelee nuoria hyvin ikävästi. Nuorisovaltuuston joka ikinen jäsen on mielestäni yhtä kelpoinen kuin ketä tahansa meistä muista kertomaan oman mielipiteensä ja ajamalla eteenpäin tärkeitä asioita aloitteen muodossa. Liedon nuorisovaltustossa ei ole yhtään ulkopaikkakuntalaista. Malli aloiteoikeuteen voidaan räätälöidä juuri meille lietolaisille sopivaksi.


Miksi sitten kuntalaisaloite ei riitä? Siksi, että nuoret on saatava mukaan politiikkaan ja heille on saatava osallistumisen tunnetta kun heidän itse tekemänsä aloite etenee nopeammin päätöksenteossa. Vaikka politiikka kiinnostaa, nuorten äänestysprosentti on alhainen. Vuoden 2018 kyselyssä politiikasta ainakin jonkin verran kiinnostuneiden osuus on suurempi kuin kertaakaan aiemmin yli 20 vuoden seuranta-aikana. Tutkimuksen mukaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa alle puolet Suomen kaikista 18-24 vuotiaista käytti äänioikeuttaan, kun taas 55-69 vuotiaista käytti neljä viidestä.


Nuoret ovat erityisryhmä, sillä he eivät voi äänestää tai olla itse ehdolla vaaleissa ikänsä vuoksi. Näin ollen he eivät pysty muuta kautta vaikuttamaan kunnan asioihin. Varsinkin päättäjinä meillä on vastuu tehdä Liedosta parempi paikka tulevalle sukupolvelle.

Haluan itsekin nuorena kuntapäättäjänä vedota muihin päättäjiin: keneltä mahdollisuus nuorten aloiteoikeudelle on pois?


Suomen kunnista 68% eli reilusti yli puolet ovat antaneet mahdollisuuden nuorille. On suorastaan häpeällistä, että Liedon kunnanhallitus päätti ettei anna nuorille mahdollisuutta vaikuttaa. Ja niin kauan, kun emme anna sitä mahdollisuutta, niin kauan laahaamme kehityksestä perässä.


Aloiteoikeus ei ole muodollisuus, vaan se on mahdollisuus.


Esitän, että lähetämme aloitteen uudelleen valmisteltavaksi ja että palaamme siihen syksyllä kun hallintosääntöä päivitetään. Silloin on myös syytä pohtia kaikkien kuntalaisten kuulemisen kehittämistä. ”

22 katselukertaa0 kommenttia

Comments


bottom of page