top of page

ruokaturvan merkitys korostuu poikkeustilanteissa

Torstai 23.8.2018 - Henna Takatalo



Suomen maatalous on tänä kesänä kohdannut kuivuuden. Viljasato jäänee noin puolet pienemmäksi, porkkanasato romahtaa jopa kolmanneksen ja säilörehupula on todellinen. Eläimiä saatetaan joutua teurastamaan normaalia aikaisemmin, jotta rehu riittäisi. 


YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja talouden yhteistyön ja kehityksen järjestön mukaan maailmassa tarvitaan ruokaa vuoteen 2030 menessä 50 prosenttia nykyistä enemmän. Kyse on maailmanlaajuisesta ongelmasta. Jos vielä luulit, että ilmastonmuutos on höpöhöpö- puhetta niin toivottavasti viimeistään tämän kesän jälkeen uskot sen tuomiin ongelmiin. Ongelmat ovat maailmanlaajuisesti vakavia ja niihin on keksittävä ratkaisuja. EU -maiden yhteistyö on äärettömän tärkeää, mutta on aloitettava kotimaan ruokaturvan säilyttämisestä.


Ruoan tuotannon kannattavuus on ollut Suomessa heikko jo pitkään. Tiloilla on jo tapahtunut rajua rakennemuutosta. Aktiivitilojen määrä on tippunut alle 50 000 tilaan. Seurauksena tästä tilakoot kasvaa ja pitäisi olla tehokkaampi ja tuottavampi. Entä taloudellisuus ja viljelijän jaksaminen?  Pitäisi investoida, mutta maksaminen on haastavaa, sillä tuottajahinnat eivät pysy mukana.


Kuivuus ei ole siis pelkästään Suomessa. Koko Itämeren alueella kärsitään kuivuudesta ja huonosta sadosta. Suomalainen vilja ei tule riittämään meidän ruokapöytiin. Sitä on tuotava kauempaa.


Kuka vain meistä pystyy vaikuttamaan tähän tilanteeseen ostamalla kaupasta kotimaisia tuotteita. Se on paras tapa auttaa viljelijää pärjäämään.

Ruotsissa on havahduttu. Ruotsin hallitus esitteli maatalouden kriisipakettia kuivuudesta johtuvien menetysten johdosta 116 miljoonaa euroa. Nyt on myös Suomen hallituksen korkea aika reagoida.


Henna Takatalo

3 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki

Comments


bottom of page